Klassikko tähän väliin.
Anne Frank on teini-ikäinen, hollantilainen juutalaistyttö, joka joutuu juutalaisvainojen seurauksena perheineen "maan alle" asumaan. Nuoren tytön päiväkirja on kuvaus olosuhteista, joihin poliittinen tilanne on ajanut osan väestöä. Tapahtumat sijoittuvat 1940-luvun alkuun. Päiväkirjassa sivutaan vallitsevaa tilannetta, ja pelko kiinnijäämisestä ja paljastumisesta on koko ajan läsnä. Samalla päiväkirja on ote nuoren (12-14 -vuotiaan) tytön elämästä ihastuksineen ja tulevaisuuden suunnitelmineen.
---
Monet varmaan lukevat Anne Frankin päiväkirjan jo kouluaikoina - ainakin itse muistan sen löytyneen monelta luettavien klassikkokirjoen listalta äidinkielentunneilla. Minulta tämä jäi silloin syystä tai toisesta väliin - valitsin ehkä muita klassikoita omalle lukulistalleni, ja tämä taisi olla koko ajan lainassa -, mutta olen siitä huolimatta vuosien ajan pohtinut, että Anne Frankin päiväkirja pitäisi kyllä lukea jossain sopivassa välissä.
En oikein tiedä, miten tätä päiväkirjamuotoista tekstiä pitäisi arvostella tai arvioida. Ei ehkä ainakaan samaan tapaan kuin tarinallisia kertomuksia, joissa juonen eteneminen, kirjoitustyyli ja juonikäänteet ratkaisevat tarinan laadun.
Anne Frankin päiväkirja on nimittäin ihan omaa laatuaan. Vaikka ilmeisesti aitoudesta on omat epäilyksensä ja ainakin kirjoitusasua on voitu käsitellä jälkikäteen, kirjasta jäi ihan omanlaisensa aitouden tuntu. Kuvatut olosuhteet ovat vaatimattomat - piileskiely edellytti muun muassa sisätiloissa pysymistä, hiljaisuutta päiväsaikaan, WC:n ja juoksevan veden käytön säännöstelyä -, ja siitä huolimatta onni ja ilo löytyy pienistä asioista. Haaveet sodan loppumisesta, kasvamisesta, tulevasta kirjailijanurasta ja pojista tuntuvat pitävän muuten kaventuneen elämän uomissaan ja mielialan varovaisen odottavana. Kahden vuoden piileskelyn seurauksenakaan päiväkirja ei ehdi taantua sellaiselle ankealle tasolle, jolle voisin kuvitella aikuisen (no, ehkä ainakin minun) pitämän päiväkirjan taantuvan, jos sitä kirjoitettaisiin suljetuista olosuhteista. Mikäli päiväkirjan sisältöä on todesta ottaminen, pysyi Anne Frank piileskelyajan loppuun asti iloisena ja toiveikkaana. Tunsin ihan aitoa surua palautellessani tarkemmin mieleen, kuinka tapahtumat etenivät päiväkirjan päättymisajankohdan jälkeen.
Kyllä Nuoren tytön päiväkirja on ehdottomasti ansainnut paikkansa klassikkokirjojen listalla, menee siis todellakin sarjaan kaikkien olisi hyvä lukea. Päiväkirja vangitsee tukalan ajanhetken ja tilanteen epäoikeudenmukaisuuden todella aidolla otteella. Se on myös jollain hämmästyttävällä tavalla yllättävän tarinallinen ja luettava kokonaisuus (en tosin tiedä, miltä osin tästä on kiittäminen myöhempää parantelua), eikä tosiaankaan ollut vähääkään työläs luettava.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti